Vantaan Myyrmäessä tapahtuneessa henkirikoksessa 29-vuotias mies iski ystäväänsä yli 12 kertaa – käräjäoikeus määräsi tekijän tahdosta riippumattomaan hoitoon
Vuonna 2021 Myyrmäessä tapahtui traaginen tapaus helmikuussa – 29-vuotias mies surmasi 19-vuotiaan ystävänsä illan päätteeksi pidetyissä juhlissa Käräjäoikeuden mukaan tekijää ei pidetä täysin vastuuvelallisena teostaan ja tuomitsee hänet syyntakeettomaksi Mies puukotti uhriaan keittiöveitsellään yli 12 kertaa heidän päättämän illan jälkeen uhrin asunnossa.
Rikos tapauksessa ilmenneestä poikkeava raakuus johti siihen päätökseen oikeudessa tekijän mielentilatutkimustulosten perusteella kyvyttömäksi ymmärtämään tekojensa seurauksia. Sen sijaan vankeusrangaistukseen häntä ei tuomittukaan vaan hänet ohjattiin tahdonvastaiseeen psykiatriseeen hoitoon.
Viimeisimmät tapahtumat
Illanvietto päättyi traagisesti
29-vuotias mies, jonka tiedot Käräjäoikeus on kokoamassa, oli passioimaan illan 19-vuotiaan uhrin asunnolla Vantaan Myyrmäessä viime vuonna helmikuussa. Illan aikana miehet olivat olleet yhdessä ja almuilemassa ilmeisesti alkoholia. Illanpäätteen puolivälissä tilanne kuitenkin eskaloitui äkillisesti väkivallaksi, kun tekijä hyökäsivät ystävänsä kimppuun keittiöveitsellä.
Oikeuden selvityksen mukaan toistuvasti uhreen iski keittiöveitsellä yli 12 kertaa. Koko määrä iskuja sekä niiden kohdistuminen tärkeimpiin ruumiin osiin todistivat tarkoituksena olleen murhata uhrin. Vuosina aiheuttamista vammoista aiheutunut tapahtumille paikallinen kuolleista uhriksi, joka oli vain 19-vuotias, kuoli tapauksen tapahtumipaikalle ennen kuin paikalle saapui ensihoitohenkilökunta.
Poliisitutkinnan puolesta, kunkin tapahtuman kulku selvisi nopeasti, ja rikollinen pidätettiin mitä tahansa tapahtuman jälkeen. Tekohetkeläis-motivi ei kuitenkaan varmaan selvinnyt poliisitutkinnassa tai oikeuskäsittelyssä.
Syyntakeettomuus oikeuskäsittelyn keskiössä
Oikeudenkäynnissä keskeistä näytti olleen tekijän mielialitekoajoaan. Mielentilatutkimuksessa miehen ajatteli olelevan tekot tekemisillään syyntakeeton eli hän ei voinut ymmärtää tekonsa tosiasiallista luonnetta eikä siitä oikeudenvastaisuutta.
Käräjäoikeus kiinnitti puheissaan, että vaikka tekotapa oli murhalle tyypillinen, henkistilanne tekijää otti vastaan estämättä hänen tuomionsa rangaistukseen. Tästä seurauksena hänet käskiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan.
Taustatiedot ja konteksti
Syyntakeettomuuden juridinen merkitys
Suomessa rikoslaki todetaan syylliseksi syyntakeettomaksi henkilöksi silloin kun hän ei kykynsä puutteessa pysty ymmärtämään tekonsa laittomuutta tai hallitsemaan käytöstään mielenterveydentilan vuoksi ilman mielen sairautta tai syvästi alentunutta älykkyyttä diagnosoituna vähennettyjen toimintojen aikana tekninen hetki.
Mielen tilatutkimus on olennainen osa syyntakeisuuden arvioinnissa ja se on tutkimusmenetelmä käytetty terveydenhuollon ammatilaisilla määrittelemään henkilön mielentilaa teonhetkenä kriminalisoitujärjestelyksiin liittyvässä tapauksessa, jolla oli lopputulos siitä että vasta todetaan syyntakeettomaksi ja ohjataan tahdon vastaiseksi psykiatriseksi hoitoksi vankeusrangaistusta sijasta.
Mielenterveysongelmien yhteys väkivaltarikoksiin
Vaikka vähyksiin sairastuneista ihmisistä valtaosa ei koskaan syyllistynyt väkivaltarikollisuuteen, hoitamattomilla vakavilla mielenterveysongelmissa on yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen jossakin laissa. Osa tiettyjä psykoosisairauksia, joissa liittyy todellisuudentajun häiriintymistä, voi äärimmäisen joskus viedä arvaamattomaan käytökseen.
Suomessa tarjontaa ja saatavuutta mielenterveyspalveluihin on pitkään julkinen keskustelu herättämänä kiistanalainen aihe. Monet asiantuntijat ovat esille tuoneet vastalicensa siitä, että saaminen hoitoon ei saisi olla vaikeaa ja odottaminen pääsyihin voi johtaa ongelman pahenemiseen. Suomessa ei ole julkaistu julkisuudessa, olivattekö tekijällä ennakkoon diagnosoituja mielenterveysongelmia tai oliiko hän hoitoalaan ennen ilmiötä.
Tulevaisuuden näkymät
Tahdosta riippumaton hoito ja sen kesto
Syyntakeettömäksi määrättyyn ja tahdosta riippumattomaan hoitoon vaadittuun henkilöön säännöllisesti arvioidaan hoitoa. Vankeusrangaistuksen vastaan on tahdosta riippumattomalta hoitolta ennalta määrätyjä ajankohtia, sillä se käy kaksitoista maata kattavasti yli päivän tyhjäksi, kunnes eläessään näkee tarvitsevan sen ja olevan vaaraksi itseensä tai muille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi tarpeen hoidossa kuukaudenjaksoin. Mikäli henkilöä ei enää pidetä tarvitsevansa tahdosta riippumatonta hoidoa, häntä voidaan vapauttaa hoidosta. Puhtaasti käytännössä edelleen vakavien väkivaltarikosten tekijät ovat usein hoidossa useita vuosia.
Oikeuskäytännöt syyntakeettomien kohdalla
Suomalainen oikeuskäytäntö syyntakeettömien osalta on perinteisesti korostanut näköalaa hoitosta rangaistuksen puolesta. Silti tälläkin kaikilla huolimatta järjestelmää on arvosteltu siitä, ettei se aina saisi riittävästi huomioon otettua uhrien ja heidän omaistensa näköalaa tai yhteiskunnan turvallisuutta.
Ylintöihinsä näkemys yhteensopivuuden suhteen oli keskustellessa siitä, olisi syyntakeettomilla ihmisillä, joille on syyllistynyt vakaviin väkivaltarikoksiin, pitävä tiukempi seuranta myös lääkituksen loppuessa. Toisalta on piristetty yksilöoikeuksia ja se, ettei henkilöä voida pidettävä pysyvästi vastuussa toimista, joista hän ei löytänyt ymmällyttymistä ja hallittavuutta saatikkoaan sairauden välityksellä.
Yhteenveto
Vantaan Myyrmäessä tapahtunut murhatapaus on vahvistanut taas keskustelua syyntakeettomuudesta ja mielenterveyspalvelujen saatavuudesta Suomessa. 29-vuotias mies tappoi 19-vuotiaan ystävänsä erityisraa’an tavan, lyömällä tätä keittokitään yli 12 kertaa illanviettokooteen jälkeen.
Käräjäoikeus ylempi nimittää, että valintatekoisena tekijä oli syyntakeeton tekohetkellä, joka johti hänen määräämisestykkyyteen tahdosta riippumatonta psykiatrista hoidon rangaistusta sijalla. Hoito jatkuu aina kun henkilöä pidetään edelleen hoidon tarpeessa ja vaaraksi itselle tai muille.
Tapaus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä vakavien väkivaltarikosten ennaltaehkäisystä. Samalla se muistuttaa uhrien ja heidän omaistensa tukemisen tärkeydestä traumaattisten tapahtumien jälkeen.
Jos sinulla tai läheiselläsi on mielenterveyden ongelmia, palveudu avun piiriin mahdollisimman varhain. Valtakunnallinen kriisipuhelin on vuorokauden ympäri kello 09 2525 0111, ja apua voi hakea myös omalta alueelta terveysasemalta tai lääkärin päivystyksestä.
UKK – Usein kysytyt kysymykset
Vastuu kyseenalaistetaan lainsäädännössä käytetyllä termillä “syyntakeettomuus”, joka tarkoittaa tilaa missä henkilö ei ole oikeudellisen vastuisen teoistaan mielenterveyden ongelmien vuoksi. Suomen rikoslain 3 luvun 4 pykälän mukaisesti henkilö on syyntakeeton silloin kun hän ei tekohetkellä kykene ymmärtämään tekojensa laittomutta tai hallitsemaan käyttäytymistään syystä kuten mielenterveysongelmaan tai vakavaan henkiseen häiriöön.
Syyntakeettomuuden arviointiprosessia kuvataan monivaiheiseksi prosessiksi; tässä keskeinen rooli on mielentilatutkimukseen liittyvässä vaiheessa. Syyntakeettomuutta arvioivat psykiatrian erikoislääketieteen edustajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ja prosessin kesto on yleensä noin 4–8 viikkoa. Arvioinnin jälkeen THL antaa lausunnon tuomioistuintakavaliokunnalle mahdollista syyntakeettomaksi julistamista varten ennen lopullisen päätöksen tekemistä henkilön syyntakeisuudesta tuomioistuintasolla Suomessa tehdään vuosittain noin 100–120 mielentilatutkimusta ja näistä tapauksista noin 25–30 prosentissa todetaan tekijän olleen syyntakeeton.
Tahdosta riippumaton psykiatriset hoitotarpeet toteutetaan Suomessa psykiatrisissa sairaaloissa erikoissairaanhoidossa tai erityisissä oikeuspsykiatrisissa yksiköissä, jotka ovat Niuvanniemen sairaala Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaala. Hoitoon määrääminen vaatii, että henkilöllä ei ole vakava mielenterveyden häiriö, hän on vaaraksi itselleen tai muille ja muut mielenterveyspalvelut eivät ole riittämättömiä tai soveltumattomia.
Hoidon tavoitteena on parantuminen sairaasta psyykkisestä voimakkuudesta, oireiden hallitseminen ja psykososiaalisen toimintakyvän parantuminen. Näistä käytännössä hoitona ovat lääkehoido, erilaiset terapiamuodot ja kuntoutus. Sairaan tilassa arvioitiin yleensä säännöllisesti ja THL tarkistaa edellytykset jatkamiselle kuusi kuukautta kerrallaan. Hoito voi kestää vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, kannattaa kiinnittää huomiota sairaan tilaan ja toipumiseen.
Suomen oikeuspsykiatrian perusteella ajatellaan, että rangaistuksen sijaan on kaadettava asianmukaisia hoitoja vakavasti psyykkisesti sairaille inhoille. Tämä tietäminen noudattaa ihmisoikeuksia ja kunnioittaa tšekkimön oikeutta terveyteen
Henkirikokset ovat kansainvälisesti vertaamalla melko harvinaisia Suomessa, ja syyntakeettomana tehdyistä henkirikoksista näistä muodostaa vasta pieni osuus. Keskivuotena Suomessa tapahtuu keskimäärin 80-100 henkirikosta, joista noin 5-15 prosenttia tapauksista on saavuttanut todettua tekijän syyntakeettömäksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen puolesta Suomessakin on myös n. 400-500 oikeuspsykiatrista potilasta, joista suuri osa ovat syyllistyneet henkirikokseen tai sen yritykseen. Keskimääräisen oikeuspsykiatriasta saamansa hoitoloman kestävyys on n. 7-8 vuotta, missä usein on jatkuvempaa kuin tuomituksesta vaadittuna vastaava teo antama vankeusrangaistus olisi.
Yhdessä tutkimusten kanssa psykoosisairauksiin, kuten skitsofreeniaan, on korkeampi väkivaltarikoksen riski. Tämän vaati varoittamaan, että vain mielenterveyden häiriöistä kärsivien vähemmistö koskaan syyllistyy väkivaltarikoksiin. Asemaan riskin alentamiseen ovat keskeisessä roolissa riittävä ja oikea-aikainen hoito ja tukea tarjoavat palvelut.
Henkirikoksen uhrien suvut joutuvat vierailijapuiseen ja traumaattiseen menetykseen, jolle tarvitaan erityistä avustusta. Suomessa tarjolla on erilaisia avuntarpeita henkirikoksen uhrien perheille tukemiseksi. Rikosuhripäivystys (RIKU) yhdistelee maksuttoman neuvonantotoiminnon ja tuen sekä avustus Henkilön toimintana, joka voi käyttää myös rikosoikeudellisissa kiistoissa käytännössä.
Huoma – Henkirikoksen uhrien läheisten ry on vertaistukijärjestö, joka järjestää vertaistukiryhmiä, viikonloppuleirejä ja muuta toimintaa henkirikoksen uhrien omaisille. Vertaistuki on todettu erityisen tärkeäksi traumaattisen menetyksen käsittelyssä, sillä samankaltainen kokemus läpikäyneet ihmiset ovat kyenneet ymmärtämään tilanteen ainutlaatuisuuden.
Julkinen terveydenhuolto tarjoaa kriisihoitoa ja mielenterveydenhuollon palveluita, kuten traumaterapiaa. Korvaamaan psykoterapian Kelasta voi saada lääkärin lähetteen avulla. Keskusteluavuista ja sururyhmistä tarjoavat myös seurakunnat. Omaisten pystyy vaativat myös taloudellista korvausta Valtiokonttorilta rikosvahinkolain perusteella.
Selostusten mukaan henkirikoksen uhrien perheit kärsivät usein kauaskäytöisistä psyykkisistä oireista, joissa oli esim. traumaperäistä stressihäiriötä ja komplisoitunutta surua. Vastuunjakoisesta syystä on tärkeää, että tukea saa tapahtuman heti jälkeen sekä pitkäaikaista, jopa vuosien ajan.
Parantaminen käytettävyys mielenterveyssuojeluissa on asiasta kertova kysymys vakavien rikoksia ennalta ehkäisevän kannalta. Viime aikoina Suomessa on tunnustettu tarve kehittää erityisesti varhaisvaiheen mielenterveyssuojeluita, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ennen niiden pahenemista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat korostaneet, että matalan kynnyksen palveluita ja nopeaa pääsyä hoitoon tulisi lisätä. Monista vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivistä ihmisistä joutuu palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai ei saatava riittävää hoitoa ajassa. Hyvinvointialueiden perustaminen tarjoaa mahdollisuuden uudistaa palvelujärjestelmää niin, että perustason ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön toiminpaikka ei olisi saumatumpi.
Partik poison dialaisesti olisi tärkeää tehokistaa psykoosisairauksien varhaisen tunnistamisen ja hoitamisen, sillä hoitamattoman psykoosin selittää näkyvästi lisäävä väkivaltakäyttäytymisen riski. Tutkimusten mukaan psykoosisairauksiin liittyvää väkivaltariski moninkertaistuu, jos sairauteen liittyy samanaikainen päihdeongelma. Näin ollen tästä syystä erityistä tähtäämistä tulisi kiinnittää kaksoisdiagnoosipotilaiden (samanaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma) hoidon kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosina tukenut erilaisia kehittämishankkeita, joiden kautta yritetään parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuus ja laatu. Tutkimusten oletetaan mukaavan, että kaikki mielenterveyspalveluihin sijoitetut eurot tuottavat yhteiskunnalle säästöjä moninkertaisesti, kun vältetyt sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet sekä rikoskustot otetaan huomioon.
